Otsikon lausahduksen sanoi aikoinaan Emerson. Ehkä on muutettava tuota siten, että ajattelu- sana korvataan tiedostaa, on tietoinen. 

Tietoisuus ja ajattelu eivät ole sama asia. Tietoisuus on, mutta ajatukset muuttuvat, kuolevat, koska ne ovat rajoittuneita, linearisia. Ajatukset ovat myös vanhoja jo silloin kun ne ilmaistaan.  

Kun sanon Rakkaus, tunnet jotakin, sinulla on tunne Rakkaudesta. Tämä on tietoisuutta Rakkaudesta, Rakkauden tietoisuus. Sitten seuraavat ajatukset: vanhempien rakkaus, kokemus rakkaudesta, jonka koit kauniina tai rakkaus, joka haavoitti sinua syvästi. Ajatukset tuovat noita monia rakkauden eri muotoja mieleen (monesti vääristyneitä muotoja) 

Olemme olleet niin kauan fyysisyydessä ja samaistuneet liikaa aineeseen pitäen itseämme enemmänkin fyysisenä kehona kuin jumalaisena, tietoisena olentona, joka asustaa ja käyttää fyysistä kehoa. 

Järkeilevä mieli kertoo, että Henkeä, sielua, Jumalaa ei ole olemassa, koska et voi häntä nähdä fyysisillä silmillä. Olisiko aika saada mielesi, tunteesi, fyysinen keho omaan hallintaasi? 

Voit valita ja siirtyä kohti ihmeellisyyttä, joka sinuun sisältyy, elää moniulotteisena olentona ja saada uusia oivalluksia.

 Ovi vapauteen on ILO. Rauhan saa muistamalla, että vain rakkaus on todellista. Rauha on jossain yksinkertaisessa. Sinun ei tarvitse muuttua rakkaudeksi, koska olet jo rakkaus. Henki, sielu, maailmankaikkeus, jumala ... mikä jumaluus sinulle onkaan, on Rakkaus, joten sinäkin olet Rakkaus.

Olet täällä tasapainottamassa aineellista ja henkistä tasoa, olet silta henkisen ja aineellisen välillä. Olet yhdistämässä nämä erossa olevat tasot itsessäsi. Olet yhdistämässä maskuliinisen ja feminiinisen energian itsessäsi.

Nopea tapa oivaltaa Henki, jumaluus, on nähdä hänet kaikessa ja kaikissa, sisarissa, veljissä, sillä hän on jokaisen sisko ja veli. Se, miten näet toiset, määrää, miten kohtelet Henkeä ja itseäsi.

Kyse on vain ajasta ja aika on luotu sitä varten, että oivallat itsesi rakastamisen taidon. 

Kuva: Tsutomu Kimura